Teknologian trendit: Mitä on odotettavissa vuonna 2025?
Hyvää uutta vuotta kaikille teknologiablogin lukijoille!
Vuoden 2024 tammikuussa avasin Instagramin puolella alan trendejä, joita odotin nousevan keskusteluissa esiin kuluvan vuoden aikana. Näihin kuuluivat mm. tekoäly, kvanttiteknologian kehitys, low-code- ja no-code -alustat, sekä datalukutaito. Näiden aiheiden on odotettavissa nousevan esiin myös tulevanakin vuonna, sillä esimerkiksi ChatGPT:stä on ennustettu saapuvan jälleen uusi versio, ChatGPT 5. Psst! Mikäli ChatGPT on jäänyt sinulle vielä tuntemattomaksi työkaluksi, käy lukemassa kirjoittamani aloittelijan ChatGPT opas täältä, ja nappaa työkalu haltuusi!
Mitä teknologian- ja ohjelmistokehityksen saralla on odotettavissa vuonna 2025? Tässä artikkelissa perehdytään alan ajankohtaisiin aiheisiin kuten disinformaation torjumiseen, sekä datakeskusten energiatehokkuuden kehittämiseen. Artikkelissa kerron, miten EU on mukana tukemassa disinformaation torjuntaa, sekä mitä parannuksia virtuaalitodellisuuden 2.0-version on huhuttu sisältävän!
Disinformaation torjunta
Disinformaatio eli harhaanjohtavan tiedon tahallinen levittäminen on ollut-, sekä tulee olemaan yhä yksi suurimmista digitaalisen aikakauden haasteista. Disinformaatio leviää erityisen tehokkaasti sosiaalisen median alustojen kautta, missä algoritmit suosivat voimakkaita tunteita herättävää sisältöä, jotka saavat useita klikkauksia. Tämä luo otollisen ympäristön väärälle tiedolle, puhumattakaan erilaisista salaliittoteorioista sekä niiden spekuloinnista.
Muutamia vuosia taaksepäin EU ryhtyi toimenpiteisiin torjuakseen disinformaatiota tehokkaammin, kuten esimerkiksi 3-vuotta sitten perustettu valeuutisten jäljitykseen ja seurantaan tarkoitettu FERMI projekti. Hankkeelle myönnettiin liki ~4 miljoonaa euroa EU:n tukea. FERMI-projektin lisäksi EU on rahoittanut myös VIGILANT, sekä Vera.ai hankkeita, jotka yhtälailla tukevat disinformaation torjuntaa nyt ja tulevaisuudessa.
EU:n disinformaatiostrategia perustuu avoimeen yhteistyöhön, teknologian hyödyntämiseen, sekä sen sääntelyyn. Keskeinen työkalu on EU:n käytännesäännöstö disinformaation torjumiseksi, jossa suuret teknologiajätit (esimerkiksi Meta) sitoutuvat poistamaan valeuutisia, ja lisäämään läpinäkyvyyttä sivustolla esiintyviin mainoksiin. Lisäksi EU tukee faktantarkistajia, sekä tarjoaa koulutusta medialukutaidon parantamiseksi, jotta ihmiset oppisivat tunnistamaan väärää tietoa. Myöskin unionin jäsenmaat tekevät yhteistyötä disinformaatiota levittävien ulkopuolisten toimijoiden torjumiseksi.
Haasteena disinformaation torjumiselle on kuitenkin löytää tasapaino vapaan sanan, sekä väärän tiedon torjumisen välillä. Tekoälyn yleistyminen, sekä Deepfake syväväärennösteknologia tekevät disinformaatiosta yhä uskottavampaa, sekä vaikeasti hallittavaa tulevina vuosina.
Energiatehokkaat datakeskukset
Datakeskukset ovat olleet uutisissa tiuhaan tahtiin erityisesti vuoden 2024 aikana, ja niiden energiankulutus puhuttaa tekoälyn käytön yleistyttyä. Mikä datakeskusten rooli yhteiskunnassamme oikeastaan edes on? Harvoin tulemme ajatelleeksi kuinka olennainen osa datakeskukset ovat koko IT-infrastruktuuriamme. Olemme jatkuvasti “yhteydessä” datakeskuksiin, vaikka emme itse sitä konkreettisesti näekään. Pienikin kysely jonka teemme esimerkiksi tekoälylle tai hakukoneisiin, saamme datakeskusten palvelimet välittömästi hyrräämään, jotka puolestaan palauttavat meille tiedon silmiemme eteen tietokoneen ruudulle.
Datakeskusten energiankulutus säilyy tänäkin vuonna kasvavien haasteiden listalla, sillä digitaalisten palvelujen ja pilviteknologian käytön lisääntyessä myös niiden ylläpito vaatii yhä enemmän energiaa. Datakeskukset kuluttavat valtavia määriä sähköä sekä palvelimien pyörittämiseen että niiden jäähdyttämiseen. Tämä tekee niistä merkittävän hiilidioksidipäästöjen lähteen, jos energiantuotannossa käytetään fossiilisia polttoaineita. Arvioiden mukaan datakeskukset voivat kuluttaa jopa yli 10 % maailman sähköstä tulevina vuosikymmeninä, mikä lisää painetta löytää kestävämpiä ratkaisuja. Uusia datakeskuksia pystytetään myös jatkuvasti, sillä teknologiset tarpeet lisääntyvät kehittyvän tekoälyn, sekä datamäärien kasvaessa.
Datakeskusten tulee raportoida sekä energiatehokkuudestaan, mutta myös sähkönkulutuksestaan Euroopan Unionille vuodesta 2024 eteenpäin, sillä kaikkien Euroopassa sijaitsevien datakeskusten tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2023 mennessä. Itse odotan mielenkiinnolla, mitä lukuja keskusten energiankulutuksesta raportoidaan lähitulevaisuudessa!
Virtual reality 2.0
Teknologian, sekä aistien yhdistämisen avulla on kehitetty virtuaaliympäristöjä niin pelaamiseen, elokuvien katseluun, kuin koulutustilanteidenkin simuloimiseen. Virtuaalitodellisuuden (eng. virtual reality) ensimmäinen versio on keskittynyt tähän saakka lähinnä jäljittelemään kuulo-, sekä näköaistejamme, ja tekniset rajoitukset ovat voineet aiheuttaa käyttäjälle toisinaan jopa enemmän huimauksen, kuin todentuntuisen virtuaalimaailman kokemuksen.
Virtuaalitodellisuudesta kehitettävän 2.0 versio yhdistää jo olemassa olevat VR-teknologiat WEB 2.0 konseptin kanssa, jossa keskeisenä on yhteisöllinen sisällöntuotanto (esim. yhteisölliset virtuaalitilat). Parannetun version tavoitteena on täyttää myös virtuaalitodellisuuden 1.0-version jättämä “aistikuilu”, jossa perinteisten näkö-, ja kuuloaistien lisäksi käyttäjälle olisi mahdollista tarjota myös haju-, lämpötila-, sekä spatiaalisia äänikokemuksia. Spatiaalisilla äänikokemuksilla tarkoitetaan 3D-äänimaailmaa, jonka toteuttaminen vaatii uusia teknologisia innovaatioita perinteisten kuulokkeiden rinnalle.
Kehittyneempien VR-versioiden pyrkimyksenä on tehdä virtuaalitodellisuudesta entisestäkin realistisempi kokemus. 5G-verkko on mahdollistanut nopeamman tiedonkulun myös VR-laitteiden kanssa, jonka odotetaan tehostavan virtuaalitodellisuuden kehitystä entisestään. 5G-verkon kyky siirtää suuria datamääriä nopeasti vaikuttaa erityisesti viiveeseen, joka on kriittinen aidontuntuiselle VR-kokemukselle.
Mitä ajankohtaisia aiheita odotat teknologian saralla tulevana vuonna? Kerro minulle kommenteissa!
